Sinä kysyit kelloa, mä onko tulta
Tupakkapaikalta yhteen asumaan
Koitin järkyttää sua, mut et minnekään mennyt
Vaikka heti kerroin noloimmat tarinat
Lapsen eteen saatiin tehdä vuosia töitä
Meillei ollut muuta kotona päällä kuin radio
Pysy siinä suojana hipaisun päässä
Hengitä mun niskaan, en tarvii enempää
Eihän kukaan täältä mitään viedä saa
Mukanaan
Se oli sitä aikaa
Jos tähän sänkyyn jään
Ja nää on viimeiset sanat
Niin älä riudu ikävään
Antaisin mitä vain, valtakunnan
Muutamasta tunnista kodin rauha**a
Siskontyttö toi taas uuden naistenlehden
Nytkö sitä roskaa on opittava lukemaan
Pysy siinä suojana hipaisun päässä
Hengitä mun niskaan, en tarvii enempää
Eihän kukaan täältä mitään viedä saa
Mukanaan
Se oli sitä aikaa
Jos tähän sänkyyn jään
Ja nää on viimeiset sanat
Niin älä riudu ikävään
Kun laite piirtää viivana sydämen ääntä
Suutele mun huulet ja tyttömme päätä
Eihän kukaan täältä mitään viedä saa
Mukanaan