Sinä kysyit kelloa, mä onko tulta Tupakkapaikalta yhteen asumaan Koitin järkyttää sua, mut et minnekään mennyt Vaikka heti kerroin noloimmat tarinat Lapsen eteen saatiin tehdä vuosia töitä Meillei ollut muuta kotona päällä kuin radio Pysy siinä suojana hipaisun päässä Hengitä mun niskaan, en tarvii enempää Eihän kukaan täältä mitään viedä saa Mukanaan Se oli sitä aikaa Jos tähän sänkyyn jään Ja nää on viimeiset sanat Niin älä riudu ikävään Antaisin mitä vain, valtakunnan Muutamasta tunnista kodin rauha**a Siskontyttö toi taas uuden naistenlehden Nytkö sitä roskaa on opittava lukemaan Pysy siinä suojana hipaisun päässä Hengitä mun niskaan, en tarvii enempää Eihän kukaan täältä mitään viedä saa Mukanaan Se oli sitä aikaa Jos tähän sänkyyn jään Ja nää on viimeiset sanat Niin älä riudu ikävään Kun laite piirtää viivana sydämen ääntä Suutele mun huulet ja tyttömme päätä Eihän kukaan täältä mitään viedä saa Mukanaan