Raavin itseni ylös tuhkasta nostin katseen navastani ja panin merk**e
Koko vitun maailma oli iso tulipaloalue
Tuli lämpötilan ja vedenpinnan nouseminen
Maastopalot leveinä tsunamiaaltoina
Tuli pandemiat talouskriisiterroristit
Tuli palava halu nimetä pyronaami
Kuka sytytti langan?
Syypääksi osoittautui lopulta rikkipää
Oman pään pääoma, yksilökeskisyys
Keräsin materiaa tarpeista viis
Kun suoraa kulmaa ei luonnosta löytynyt se keksittiin
Kannoin kruunua kuluttajakuninkaana ihmisen voimin toin kontrollia kaaokseen
Kun soihtumme sulattivat ruhomme sohviimme totesin: "Vain muovi elää ikuisesti"
Vesi hukuttaa kaiken
Vesi nousee
Runko on puuta, pää rikkiä
Räjähdämme palamaan, kylmenemme äkkiä
Me palamme ja hukumme ja vesiplaneetalle
Jätämme jälkeemme muovia ja paskaa
Rikkipää, Rikkipää
Rikkipää, Rikkipää
Kulutuskulttuuri on tuhoon tuomittu kulttuuri
Hukutetun siviilisaatiomme märkien lippujen alla
Ammuimme hätäraketteja tyhjälle taivaalle
Lainsäätäjän vastuu ympäristöstä on liian lyhyeksi säädetty ja tämän tästä
Valta korruptoi tämän mädän järjestelmän, latvastaan lahon, oksillaan mätiä hedelmiä
Sellaisiksi iti vapaan lännen ihmiskasti yksittäispakatuksi tulitikkurasiaksi
Vaikka systeemistään järki puuttui linja piti, uunissa paloi yksilö loppuun
Vedenpinta nousee
Nousee, nousee
Runko on puuta, pää rikkiä
Räjähdämme palamaan, kylmenemme äkkiä
Me palamme ja hukumme ja vesiplaneetalle
Jätämme jälkeemme muovia ja paskaa
Rikkipää, Rikkipää
Rikkipää, Rikkipää
Runko on puuta, pää rikkiä
Räjähdämme palamaan, kylmenemme äkkiä
Me palamme ja hukumme ja vesiplaneetalle
Jätämme jälkeemme muovia ja paskaa
Rikkipää, Rikkipää
Rikkipää, Rikkipää
Kulutuskulttuuri on tuhoon tuomittu kulttuuri
Hukutetun siviilisaatiomme märkien lippujen alla
Ammuimme hätäraketteja tyhjälle taivaalle