Raavin itseni ylös tuhkasta nostin katseen navastani ja panin merk**e Koko vitun maailma oli iso tulipaloalue Tuli lämpötilan ja vedenpinnan nouseminen Maastopalot leveinä tsunamiaaltoina Tuli pandemiat talouskriisiterroristit Tuli palava halu nimetä pyronaami Kuka sytytti langan? Syypääksi osoittautui lopulta rikkipää Oman pään pääoma, yksilökeskisyys Keräsin materiaa tarpeista viis Kun suoraa kulmaa ei luonnosta löytynyt se keksittiin Kannoin kruunua kuluttajakuninkaana ihmisen voimin toin kontrollia kaaokseen Kun soihtumme sulattivat ruhomme sohviimme totesin: "Vain muovi elää ikuisesti" Vesi hukuttaa kaiken Vesi nousee Runko on puuta, pää rikkiä Räjähdämme palamaan, kylmenemme äkkiä Me palamme ja hukumme ja vesiplaneetalle Jätämme jälkeemme muovia ja paskaa Rikkipää, Rikkipää Rikkipää, Rikkipää Kulutuskulttuuri on tuhoon tuomittu kulttuuri Hukutetun siviilisaatiomme märkien lippujen alla Ammuimme hätäraketteja tyhjälle taivaalle Lainsäätäjän vastuu ympäristöstä on liian lyhyeksi säädetty ja tämän tästä Valta korruptoi tämän mädän järjestelmän, latvastaan lahon, oksillaan mätiä hedelmiä Sellaisiksi iti vapaan lännen ihmiskasti yksittäispakatuksi tulitikkurasiaksi Vaikka systeemistään järki puuttui linja piti, uunissa paloi yksilö loppuun Vedenpinta nousee Nousee, nousee Runko on puuta, pää rikkiä Räjähdämme palamaan, kylmenemme äkkiä Me palamme ja hukumme ja vesiplaneetalle Jätämme jälkeemme muovia ja paskaa Rikkipää, Rikkipää Rikkipää, Rikkipää Runko on puuta, pää rikkiä Räjähdämme palamaan, kylmenemme äkkiä Me palamme ja hukumme ja vesiplaneetalle Jätämme jälkeemme muovia ja paskaa Rikkipää, Rikkipää Rikkipää, Rikkipää Kulutuskulttuuri on tuhoon tuomittu kulttuuri Hukutetun siviilisaatiomme märkien lippujen alla Ammuimme hätäraketteja tyhjälle taivaalle