Pysäkin luota korttelin verran On tuttua niin kaikki tuo Varjojen alta, varjoista yksi Vaellan ovesi luo Sä tulet mua vastaan kuin äiti lastaan Sä rinnallas tuuditat mua Mä vajoan hiljaa, vajoan hiljaa Kaikki jos vois unohtua Hetkinen sylisi lämpöä vaan Mä muuta en tuu pyytämään Sun tarvitse mua koskaan ei rakastaa Vain kysymättä ymmärtää Kaiken sen jälkeen on hiljaisuus arkaa Mä pukeudun, lähtöä teen Maailman kylmyys mun päälleni karkaa Kun ovesta sateeseen meen Telmeää yötä kanssani valvoo Paljaaksi riisutut puut Se enää ei viillä vaikka sen tiedän Sun luoksesi saapuvan muut Hetkinen sylisi lämpöä vaan Mä muuta en tuu pyytämään Sun tarvitse mua koskaan ei rakastaa Vain kysymättä ymmärtää Hetkinen sylisi lämpöä vaan Mä muuta en tuu pyytämään Sun tarvitse mua koskaan ei rakastaa Vain kysymättä ymmärtää Hetkinen sylisi lämpöä vaan Mä muuta en tuu pyytämään Sun tarvitse mua koskaan ei rakastaa Vain kysymättä ymmärtää