Pelkoa, sairautta kun kerta on liikaa Ei tunnetta minussa ja kosketus tappaa Valon tiellä mustempaa kuin tiedettiin Paha sisällä, montako kertaa kuolemma vielä Ennenkuin löytää takaisin Matkojen päässä puhtaalta tieltä Hymyillen petän itsenikin Kuoren alla inhoa kun saarretaan nurkkaan Alaston ja valmiina ottamaan vastaan Kun kerta toisensa jälkeen kaatuu kuitenkin