On piilossa viidakon, Suoja**a temppelin raunion Valtakunta viimeinen Silmälasikäärmeiden. Vain viidakko tuntee sen. Illan tullen tanssimaan Kobrat saapuu piiloistaan Raunioilla kimaltelee kuu. Kobra vanhin valkoinen, Nousee pystyyn huojuen. Viidakosta soitto kantautuu. Niin piilossa viidakon, Marmoripaasilla raunion, Alkaa tanssi hiljainen Silmälasikäärmeiden. Vain viidakko kuulee sen. Kun kruununsa kultaisen, Kobrista vanhin, jo valkoinen, Kuuta kohti kohottaa, Uuden loisteen paadet saa. On aika nyt tullut sen. Vartijana aarteiden, Kobra vanha, valkoinen Nähnyt on myös loiston palatsin Mutta voimat viidankon Voittaneet jo kiven on. Murenee jo pinta marmorin. On kobrien kuninkaan Aika nyt luopua kruunustaan. Kobra vanha valkoinen Tanssii kauas kadoten. Niin viidakko peittää sen. Niin viidakko peittää sen.