Lauluissa naisten ja nuorukaisten Puhtoinen kilpensä on ikuinen Huulilla kertomus maanmiehien Arpensa saanut hän on taistellen Seisten tehkää kunniaa Ja nimeänsä laulakaa Kun mies kantaa kruunuaan Valtakunta harteillaan Kuiskaukset kymmenten kuolevien Kuulee hän joukosta ruumiiden Tarjoaa siunauksen maanpäällisen Punnittavaksi vie jumalien Kai aavistaa että tunnit vaan Myös loppumaan käy aikanaan Siis kerran sen, kai viimeisen Käy nousemaan hän satulaan Jumalatkin tietävät sen Olen elänyt mukaan kunnian sääntöjen Mitään päätöstä muuttaisi en Mitään katua ei voi airut oikeuden Piru periköön päivän sen Kun kaadun nuolista vihollisten Olen näyttänyt teille tien Sitä jatkakaa kun minä enää pysty en Peskää veri kasvoiltaan Ruumis kotiin kantakaa Teoistansa kertokaa Ja kiveen nimi hakatkaa