Kuka on verraton ja poistaa pimeää Kuka on suruton Pieni tähti lumihiutaleita vie kielellään Sun ei tarvitse varpaillasi vielä olla Eikä sisäänpäin oksina sun sanat kasva Jää kärjillään raapimaan Peukalonkynnen alle murhe mahtuu Poskelta kämmenselkään helmet tarttuu Ne katoaa ajallaan Kuka on verraton ja poistaa pimeää Kuka on suruton Pieni tähti lumihiutaleita vie kielellään Se jolta toinen kinnas aina puuttuu Löytää ne kätköt, joita ei löydä muut Ne pitää saa omanaan Oisko minusta kertomaan sen enempää Jos sä kysyisit multa miten eletään Olen hiljaa, otan sut selkään Ja otan kopin ja konttaan, luen satuja Merirosvona taistelen sun mukana Ylös purjeet, nyt mennään