Ei illastaan olisi huolissaan Jos sääriään ois nuoruudessa rakastettu Niitä kerran palvottu suudellen Aamuyöhön asti tanssitettu Vaan ei kukaan lausunut aikoinaan Olet Niilin jalokivi harvinainen Kauan kadoksissa ollut Afrikan Tähti Faaraon ja Kleopatran sukulainen Hän on vieläkin sama naiivi kaunotar Iltapukunaan rapistunut ulkokuori Hän uskoo edelleen satujen ihmeisiin Tuo tuhannesti petetty ikinuori Nyt tietää taakseen katsoessaan Onnen olevan vain odottamista Lähtiessä taivas oli kirkas kauttaaltaan Kunnes päivä lakkas paistamasta Sokeita unelmia, sokeita unelmia Vain sokeita, hulluja unelmia Mutta kivasti hän vieläkin kävelee Vaikka onkin viljaa lakoon painunutta Vuosikymmenien kadottua rantain taa Katsoo meikkiään kasvoiltaan sateen huuhtomaa Väsynyt on kangastuksiin pettäviin Haaveisiin ainaisiin, suudelmiin lupaaviin Sokeita unelmia, sokeita unelmia Vain sokeita, hulluja unelmia Mutta kivasti hän vieläkin kävelee Vaikka onkin viljaa lakoon painunutta Kauan sitten tahdoin kanssas tanssimaan Vaan en uskaltanut, olin kovin nuori Vaan nyt vuosikertaa olemmehan jalompaa Ja samaan suuntaan polkema**a, joten älä huoli Lähtisitkö järven rantaan kanssani Kahlaisimme elokuiseen veteen uimaan Päivän laskiessa nauttisimme brandymme Lepäisimme vieretysten aamutuimaan