Juoksen polun hämärässä enkä tiedä minne mennä. Se talo polun päässä saa mun alle tuhat (1000) jalkaa. Edessäni pelkkää usvaa, perässäni koiralauma. Olen pelkkää arkiriistaa, jota talon renki jahtaa. Sen kujan alla asuu jokin. Sen ojan päästä kuuluu huuto. Polun reunat nielee kaiken. Ojanvarsi pettää alta. Ehkä sumu hälvenee jo. Olen silpoutunut saasta, joka väsyneenä sotaan juoksee kauas välimaasta. Haluaisin maahan, jossa pahat kasvit kuihtuvat. Haluaisin maahan, josta puuttuisivat painajaiset. Haluaisin maahan, jossa sukelletaan taivasalla. Haluaisin maahan, josta ihmelapset poistuvat. Sen kujan päässä huutaa poika ja pojan päässä huutaa paavi. Sen kujan päässä huutaa poika ja pojan päässä huutaa paavi. Sen kujan päässä huutaa paavi. Sen kujan päässä huutaa paavi. Sen pojan päässä huutaa paavi. Sen pojan päässä huutaa paavi. Paavi. Paavi. Piispa. Piispa. Paavi, paavi. Piispa, piispa.