Kun käsi raapii rikki mullan Uuteen aamuun ääneen huudan Liekin taakse ei nää kukaan Ne vain omaa puolustaa Päiväunen punaviini Valuu verenä käsiini Esiin lähden piilostani Alan karmaa uhmaamaan Kun taustapeilin pudottaa Saa menneisyyden haamut nurkan taakse kadottaa Kiintopiste tavoittaa Se onkin poissa paikaltaan Lämmin valo ikkuna**a toista puolta heijastaa Kun saartorengas sulkeutuu Päätöstä kohti kulkeutuu Virheiden varjot katkaistaan Ja solmut aukaistaan Hävinneiden haavat lasketaan Sirpaleet onnen tuottaa Lasi maailmaani muokkaa Kaaoksesta erotuta Uskaltaudut nousemaan Pyyhin inhimillisen Ajan yli huomisen Kieltä epätoivo eksyy Hetkeänsä hoitamaan Sateenkaarta odottaa Sen pää on haaveen täyttymistä tulvillaan Haaveen täyttymistä tulvillaan Aito helmi houkuttaa Polvilleen alistaa Kun saartorengas sulkeutuu Päätöstä kohti kulkeutuu Virheiden varjot katkaistaan Ja solmut aukaistaan Hävinneiden haavat lasketaan Kun saartorengas sulkeutuu Päätöstä kohti kulkeutuu Virheiden varjot katkaistaan Ja solmut aukaistaan Kun saartorengas sulkeutuu Päätöstä kohti kulkeutuu Virheiden varjot katkaistaan Ja solmut aukaistaan Hävinneiden haavat lasketaan