(Säv. Kai Hyttinen, san. Vexi Salmi [nimim. Antero Ollikainen]) Pilvet tummina taivasta sousi Toisten aurana lähtevän näit Usva huuruna suosta jo nousi Siipirikkona rannalle jäit Sinut jäiseltä suolta mä löysin Ja taistelun jälkeen köysin Sinut suojaan talveksi sain Pari pihlajanoksaa mä taitoin Niistä lastan siipeesi tein Latoon lämpimään paikan mä laitoin Sinne päivittäin ruokaa mä vein Luottamuksesi ehkä mä voitin Jos kädestä syöttää koitin Sinä katsoit ylpeästi vain Ei vapaata vangita voi Me kumpikin tiesimme sen Sinitaivaalla korkeuksissa Sinun laulusi vapaana soi Ei vapaata vangita voi Me kumpikin tiesimme sen Sama kaipuu mun kaupungista Tänne korpien kätköön toi Kevään aurinko lämpönsä antoi Hauraat kinokset sulattaen Olit terve ja siipesi kantoi Kevään vaistosit – ymmärsin sen Hetken iskien siivillä sousit Ja tuntien voiman nousit Kevättaivaan sineä päin Vielä kaartelit hetkisen verran Sitten lensit jo pohjoista päin Huusit lähteissäs' kiitokseks' kerran Minä pisteen vain taivaalla näin Kauan katselin usvaista rantaa Sun siipesi kauas kantaa Minä maahan vangiksi jäin Ei vapaata vangita voi Me kumpikin tiesimme sen Sinitaivaalla korkeuksissa Sinun laulusi vapaana soi Ei vapaata vangita voi Me kumpikin tiesimme sen Sama kaipuu mun kaupungista Tänne korpien kätköön toi Ei vapaata vangita voi Me kumpikin tiesimme sen Sama kaipuu mun kaupungista Tänne korpien kätköön toi