Tulinuolina tuntee pilkan hän selässään Pettyneenä pois kulkee nauru jälkeensä jää Lujaa rintaansa vasten (Vasten) sydän lyö sirpaleiksi särkyessään Leikki ihmisen lasten (Lasten) jälleen saa nöyrtymään Portit linnansa sulkee muurit on suojanaan Kierreportaita kulkee torniinsa korkeaan Yksin ylhäältä katsoo (Katsoo) kun valot yön taivaan alla tanssivat taas Niiden luokse niin tahtoo (Tahtoo) eroon varjoista maan pakoon pahuutta maan Surusilmä on vaiti, ei liiku muiden tahtiin ei keinunsa kiiku Surusilmä jo valmiiksi tietää mitä vielä saa sietää Kun ei ymmärrä ahdasta mieltä ventovieraiden viekasta kieltä Yksin ulvoa saa suden lailla sielu sielua vailla Äänen kuulee hän yössä ovelleen kiiruhtaa Lento tähtienvyössä toiveen vois toteuttaa Sydän lyömästä lakkaa (Lakkaa) Kuka lie oven takana odottaa? Tuuli vain siellä hakkaa (Hakkaa) oksia ikkunaan Surusilmä on vaiti, ei liiku muiden tahtiin ei keinunsa kiiku Surusilmä jo valmiiksi tietää mitä vielä saa sietää Kun ei ymmärrä ahdasta mieltä ventovieraiden viekasta kieltä Yksin ulvoa saa suden lailla sielu sielua vailla Entä jos sinä tyhjällä tiellä hänet näät, sua vastaan käy siellä Silmät nuo katsoo sun sisimpääsi niitä katsotko, käännätkö pääsi? Surusilmä on vaiti, ei liiku muiden tahtiin ei keinunsa kiiku Surusilmä jo valmiiksi tietää mitä vielä saa sietää Kun ei ymmärrä ahdasta mieltä ventovieraiden viekasta kieltä Yksin ulvoa saa suden lailla sielu sielua vailla Yksin ulvoa saa suden lailla sielu sielua vailla