...Ja polku avautui mets?n keskelle kuulin kuinka pimeys kutsui minua hiljaa se kuiski, salaa vietteli, sieluni t?ytti voimalla, mieleni ajatuksilla Poissa ovat inhimilliset tarpeeni Olen j?tt?nyt ihmiskuoren taakseni Hyl?nnyt humanistiset aatteenne Olen sulautunut pimeyteen, yht? y?n kanssa ...Ja valo kuoli j?ljess?ni kaikki elollinen kuolee miss? kuljenkaan Vain ulvovat sudet seuraavat minua Kun kuljen polkua kohti y?n valtakuntaa Poissa ovat kaikki estoni Olen j?tt?nyt ihmiskuoren taakseni Normaaleiden ihmismatojen typeryyden Olen sulautunut pimeyteen Olen Peto! Tunnen j??t?vien tuulien puhalluksen kasvoillani Kun astun porteista Tuonelan En ole en?? ihminen, olen noussut kaiken sen yl?puolelle Olen yht? y?n kanssa