Apulanta - Väistö lyrics

Kapeiksi käyneet on kasvot jotka mä tunsin Kuihtuneet kuin ilma vieläkään tiedä syytä Useat päivät on olleet hiukan helpompia kuin eiliset Tiettyyn rajaan asti pidin siitä kun en huomannut mistä se kertoo Päivääkään ei muuta kuin vapaaehtoista sokeutta Taistelun jälkiä on vaikeaa piilottaa Mut toisaalta niistähän voi olla niin ylpee Paljonko oikeastaan haluaa muistaa Vain virheestä oppiakseen jota ei tunnusta Vastaukset vääriin kysymyksiin tilanteen tähden vain sumua nähden Eilisestä on ikuisuus mut huomiseen on tuplasti Tämänkin hetken viisaus muuttuu painolastiksi Hauraampi kuin heijastus valintojen oikeutus Murtunut mielesi on enkä nää mitenkään sitä karttana päämäärään Minä en vain usko että sun on hyvä näin muttei saa monikaan sitä koskaan tietää sille ei oo paikkaa Kauneus tekee kyyniseksi mutta vastakohdasta ei edes puhua auta Eilisestä on ikuisuus mut huomiseen on tuplasti Tämänkin hetken viisaus muutuu painolastiksi Hauraampi kuin heijastus valintojen oikeutus Uskoin kuolemaan joka ei jostain syystä tullutkaan odotin valmiiksi vaikken laittautunutkaan pelkäsin vaikka se on niistä kaikista turhinta jotka on syvälle viety Kätteni työn tunnistan ja elän siitä uusintaa Uskomatta lausettakaan kirjoitettu tarinaa Tarkoitus kai lunastaa kuvalle jatkoaikaa Eilisestä on ikuisuus mut huomiseen on tuplasti Tämänkin hetken viisaus muutuu painolastiksi Hauraampi kuin heijastus valintojen oikeutus