Mielen ikkunoista, sielun onkaloista, toisiamme etsittiin Sisään katsomalla, toista muuttamalla, päästäisiin viimeinkin Kohti ikuisuutta, kuolemattomuutta, aikakautta seuraavaa Silti kuten moukat, toisiamme loukattiin ja harhauduttiin Enkä tunne sua niinkuin ennen Jälki, jota kannan on viimeinen tie Silta, jota kuljen vaan tyhjyyteen taipuu Pelko, joka uhrinsa pohjalle vie Totuuden ristiltä pois Järjen kiemuroihin, lihan vankiloihin, toisiltamme poistuttiin Viilto ihollani, silmäkulma**ani, vuotaa sun elämää Etkä tunne mua niinkuin ennen Jälki, jota kannan on viimeinen tie Silta, jota kuljen vaan tyhjyyteen taipuu Pelko, joka uhrinsa pohjalle vie Totuuden ristiltä pois Enkä tunne sua niinkuin ennen Jälki, jota kannan on viimeinen tie Silta, jota kuljen vaan tyhjyyteen taipuu Pelko, joka uhrinsa pohjalle vie Totuuden ristiltä pois