Kai ihmettelit sinä itsekses
Miten paljon ma sentään kestin
Miten kestin mä nauruas, pilkkaasi
Sen ennen kuin erolla estin
Sen ennen kuin erolla estin
Minä näin, miten silmäsi puhuivat:
“Tuolla miehell' on kova pinta”
Siin' oikein sä arvasit armahain
Kova onpi se köyhän rinta
Kova onpi se köyhän rinta
Se mies, joka kuullut ei iässään
Ole kultaisen naurun soivan
Mitä huolii hän, vaikka hän huomaa sen
Hälle itselleen salamoivan
Hälle itselleen salamoivan
Mitä huolii hän, vaikka hän tunteekin
Miten puukot ne pintaa viiltää
Hän kuulevi vaan ja hän kuuntelee
Ja silmässä kyynel kiiltää
Ja silmässä kyynel kiiltää
Hän kuulevi vaan ja hän kuuntelee
Ja hän silmänsä hiljaa sulkee
Hän uinuvi vaan ja hän unelmoi
Ja mielessä kuvat kulkee
Ja mielessä kuvat kulkee
Sinä teit minun eloni lauluksi
Ja mun arkeni sunnuntaiksi
Sinä kylvit mun polkuni kukkihin
Ja korpeni kotimaiksi
Jaha korpeni kotimaiksi
Sinä teit mun päiväni unelmaks'
Sinä sehuloit unhon lunta
Oi, seulohos tyttö mun silmiini ain
Oi, seulohos hyvää unta
Oi, seulohos hyvää unta
Maan mahtavat höyhenvuoteillaan
Ne untaha pyytää ja palvoo
Sil' aikaa ma silmäni ummistan
Ja vain mun onneni valvoo
Jaha vain mun onneni valvoo
Jaha vahain mun onneni valvoo