Ja nyt on aika juosta katoksen alle sateelta suojaan.
Ja nyt on aika juosta katoksen alle sateelta suojaan.
Miten mä jouduin myrskyn silmään? Miten mä jouduin tänne? Miten mä jouduin tänne?
Ja nyt on aika juosta. Juosta. Ja nyt on aika.
Koko maailma taantumas, yhes sumas kaatumas.
Tunnen uuden myrskyn saapuvan ilmas, eikä se oo laantumas. Ei!
Ja me kaks sen keskel, pliis hei, saammä takas sen hetken,
ku oli viel selkeet ja tyyntä? Nyt noustaan jo lentoon melkeen.
Ihan sama mitä vastaan tulee, kuljetaan vaik vastatuuleen.
Ihan sama mitä luulee muut, ne huutelee, mut aion sun kaa kulkee.
Täs myrskyn silmäs, mut silti mun suu hymys yhes.
Pysytään pystys, pystytään kestää nää myrskyt, jes.
Ja nyt on aika juosta katoksen alle sateelta suojaan.
Ja nyt on aika juosta katoksen alle sateelta suojaan.
Miten mä jouduin myrskyn silmään? Miten mä jouduin tänne? Miten mä jouduin tänne?
Ja nyt on aika juosta. Juosta. Ja nyt on aika.
Jee.
Repii kahtii kaupungin talot ja talojen katot.
Sammuu kaupungin valot, sen mukan kaupungin varjot katoo.
Kesä päättyy liian nopee, nopee mustaa mielen monen.
Mut mä uskon, et joka syyspilveski on reunus hopeest.
Ihan sama mitä vastaan tulee, kuljetaan vaik vastatuuleen.
Ja vasta ku tyyntyy, tän sydämen äänen pystyy vasta kuuleen.
Annan sulle rotsin, kaappaan sateenvarjon alle.
Juostaan katoksen alle, ettei jäädä tän kaaoksen alle.
Ja nyt on aika juosta katoksen alle sateelta suojaan.
Ja nyt on aika juosta katoksen alle sateelta suojaan.
Miten mä jouduin myrskyn silmään? Miten mä jouduin tänne? Miten mä jouduin tänne?
Ja nyt on aika juosta. Juosta. Ja nyt on aika.
Mä toivon, että myrsky laantuu. Laantuu.
Kun katson ulos, puut kaatuu. Kaatuu.
Mä muistan vielä, vielä, oli taivas pilvetön.
Mä muistan vielä, vielä.
Ja nyt on aika juosta katoksen alle sateelta suojaan.
Ja nyt on aika juosta katoksen alle sateelta suojaan.
Miten mä jouduin myrskyn silmään? Miten mä jouduin tänne? Miten mä jouduin tänne?
Ja nyt on aika juosta. Juosta. Ja nyt on aika.