Kello ysi aamul 5 minaa sit ku heräs. Sniikkerit jalkaan ja ovi kiinni peräs.
Katu auki revitty Kampis ikuinen raksa. Ihmiset ilmeettömii ympäril ku patsaat.
C'mon now toi ei natsaa hymyilkää pennist ku Timo ja mä lupaan maksaa.
Ja mä lupaan jaksaa vaik oisin kuin paskan löytää sen pilkkeen mun silmäkulmasta.
Ku niin moni sen tääl kadottanu tai ei sitä tavottanu. Eikä kukaan varottanu.
Et helppo luovuttaa jos ei ees alottanu helppo jumittuu ja tänne luhistuu.
Ne yrittää laittaa mut tääl selkä seinää vasten murtaa mut. Mä tunnen ne katseet.
Mun seläs mut en ees kato taakse en ota takas enään yhtäkään askelt.
Juokse poika juokse. Juokse nopeempaa ja mä luotan et on joku joka ohjaa.
Juokse poika juokse. Juokse kovempaa joku joka nostaa ku kosketan pohjaa.
Juokse poika juokse. Juokse nopeempaa ja mä luotan et on joku joka ohjaa.
Juokse poika juokse. Juokse kovempaa ja mä pingon kovempaa ku koskaan.
Ja mä juoksen ku Pasilan junaraiteil ' 96. Ravattiin kyttii hanee verenmaku suus.
Pitää päästä pois pois pääst tää vitutus välil ku kidutust mun matkan pituus.
Juokse poika juokse ku Nicky Cruz. Juokse poika juokse pois tää maailman hulluus.
Ku se muuttuu lisää sääntöi lisää ihmejengii lisää takinkääntöi.
Lisää vääntöi verta ja hikee koitan skarppaa mut joka kerta mä lipeen.
Kaikki tää viina biletys ja naiset. Se piinaa oon koukus siihen kaikkeen.
Ja lisäks paineet tehä tätä taidet. Helposti sekottaa tääl pään jokaisen.
Vaikka matka vaikee. Jos voisin juosta uusiks kulkisin reitin täysin samanlaisen
Pysähdyn hetkeks kiristän mun nauhat lempisoittolista Podi korville pauhaa.
Omaan rauhaan mä otan rauhas eikä stressii koska katkee maalinauha.
Enkä kenellekkään enään kanna kaunaa nyt menneille voi vaan nauraa.
Vaik ois taskut tyhjät ei farkuis ehjää saumaa. Mun perhe ja läheiset tekee musta vauraan.
Vedän henkee lisää kiihdytän vähä lisää. Maailmaa nähnyt mut viel haluun nähää lisää.
Nähä joka kolkan ja ilmansuunnan kohti horisonttii suuntaan juokse mun kaa.