Yksinäisyys
luokseni jäi lohduton
hän mennyt on
oi yksinäisyys,
ken tuntisi tiet kohtalon
hän mennyt on
Näin särkynyt on maailman
menetin näin ainoain
katson tyhjyyteen
hän unessa taas luoksein käy
kun herään ei häntä näy
vaivun murheeseen
Rakentaa sain
onnea vain hetkisen
kuin varoen
on tiedän nyt vain
huominen tuntematon
hän mennyt on
Näin särkynyt on maailman
menetin näin ainoain
katson tyhjyyteen
hän unessa taas luoksein käy
kun herään ei häntä näy
vaivun murheeseen
Tuntea ken
voisikaan tien kohtalon
hän mennyt on
kuin eilinen
hän mennyt on