Kaksi suurta sankaria
palaa kotikaupunkiin.
Juhlat heille järjestetään,
sankarimme muistettiin.
Miksi silti synkkä mieli,
katse tyhjä kummankin?
Sodan kauhut heitä painaa,
rienaa päätä vahvankin.
Kertosäe:
Herää, avaa silmät jo!
Hiljaa nyt kuuntele minua!
Herää, katso silmiini!
Valheessa elää maailma!
Herää, avaa silmät jo!
Hiljaa, nyt kuuntelet minua!
Herää, katso silmiini!
Valheessa elät sinäkin!
Rientää heitä vaimot, lapset,
kaikki kaukaa katsomaan.
Mieltä silti tuska painaa,
avaa silmät muidenkin.
Kauhu valtaa kotikylän,
sota synkkä, hyödytön.
Mitä tämä meille kertoo,
avaako se silmämme?
Kertosäe
Mikä meitä aina vaivaa,
nostaa aseet käsiimme?
Katsokaa nyt naiset, herrat,
miksi tätä siedämme?