Meil on vaan yhteisii vasikoita,
ollaan viis vuotta googlattu eri asioita.
Raivoo ja masiinoita,
meille on muotit a**imilaatikoita.
Se mitä tavoittelen on pilluusio,
pojasta pallikkoon, tähtiblues on uusio.
Ei kukaan voi auttaa mua,
koska auttaminen on vaan tapa asioihin sekaantua.
Viinaa ja volumee, niitä lisää,
ku naarail on jo kääntyny nisät sisään. Sellast se on!
Meil on vaan yhteiset sanat,
ne lentää oven läpi, on murtosuojatut saranat.
Oon kohtalaisen kunnollinen,
jos oot tuomarin nuijalle tunnollinen.
Lopetus ilman opetusta.
Tää on lopetus ilman opetusta.
Saudishillinki pintin pohjalla.
Olet osa, osa tätä, on se mätä.
Tuhkanvalkoinen kivitalo Lohjalla.
Olet osa, osa tätä, olet mätä.
Viimeinen Happy Meal omalla sohvalla.
Olet osa, osa tätä, ota tai jätä,
on voimas vasta kun jättää aika susta.
Ja se on lopetus ilman opetusta.
Auton hansikaslokeros yks pastilli
mikä oli menny eilen vanhaks.
Tääl haisee ihminen,
tuijotan peräpeilist vammast.
Laitan popmusaa kovemmalle,
stop-merkin oven alle,
pysäytän, rysäytän, kysäseen:
"Oliks teil poreammet?"
Ku erilaisuus on vaisuu
Rasias asiat paisuu
ku tekee tarinast haikuu.
Ei kukaan enää riimitä,
ku maailma pyörii ku autorata
eikä lapset vöitä kiinnitä.
Tiivist läppää,
piikitän siilin kättä,
ku se piikit jättää mun käteen,
riimit räppään niin et näkee.
Hukun unelmiin ku Weedis Bat-Cat
ku luin diipin pätkän
giltsit puhuu unissaan
et mihin liivit jättää.
Ku maailma on upoksis mustas laatikos,
Hiekka valuu alaspäin
ku koittaa kusta aavikos.
Meen maallikost,
heti ku hyppään sekaan ku mekaanikot.
Maailma on ku invataksi,
venaan baksii ku maanikot.
Tää on opetus ilman opetusta,
heiluta käsii ilmaan, ilmaolemusta.
Teen kaiken mitä Jackson teki -
paitsi toisin päin.
Olen musta.
Saudishillinki pintin pohjalla.
Olet osa, osa tätä, on se mätä.
Tuhkanvalkoinen kivitalo Lohjalla.
Olet osa, osa tätä, olet mätä.
Viimeinen Happy Meal omalla sohvalla.
Olet osa, osa tätä, ota tai jätä,
on voimas vasta kun jättää aika susta.
Ja se on lopetus ilman opetusta.