Juna joka ei tiedä mihin rata vie
Silti täysin raiteillaan
Kivi kova kuva kuin lasi, jalokivi
Kivi on kovaa minä en
Olen ihminen
Mutta mikä se on
Ihminen
Mikä se on
Ihminen
Mutta mikä se on
Olen ihminen
Palapelikylän viisaan naisen luo
Inttelin, pyytelin, vaikka pelkäsin
Oli talvi tietenkin
Lumet suli pois
Alkoi hihittää kuin katsoi outua hiihtäjää
Ja koko kylä nauroi
Minä en
Olen ihminen
Mutta mikä se on
Ihminen
Mikä se on
Ihminen
Mutta mikä se on
Olen ihminen
Timanttisilmä ja kultasuu
Kauan eläköön
Me muut mennään rukoilemaan
Rahapyhättöön
Oven takana joku koputtaa
Kuka onkaan se, siellä ruikuttaa aina vaan
Oi kun pääsis lepoon haudan viileyteen ja rauhaan
Täyslaista puhalletut kaupungit
Ja kullatut sekuntit
Ja kivi on vaan kuva
Kuin lasi, jalokivi
Kivi on kovaa minä en
Olen ihminen
Mutta mikä se on
Ihminen
Mutta mikä se on
Ihminen
Mikä se on
Olen ihminen