Ne sanoo et oo n vähän aspergeri
Mut ei se mua haittaa mul on parkkiintunu berberi
Mä kelaan et mä oon vaa tulevaisuudesta
Ne tajuu mua ku myöhemmin ne kuuntelee uudestaan
Maailmojen sota kolmosen aattona
Käperryn kerälle, odottelee saattoa
Kerron itelleni iltasatuja
Koska ulkona on paha, voiko valheessa asua?
Ennen kai luulin et on oikee tapa olla
Ja vaik yritin kybällä ni olin kai vaan nolla
Ei oo normaali jos ei sovi normiin
Ilman sopivaa sorvii, luotin omiin sormiin
Vähiten pettyy ku löytää oman polkunsa
Itsensä kanssa, syväs saumasolmussa
Pysyn vaa sil et käyn sisässä solkussa
Edes jonkunlaisessa tolkussa
Minä olen vain sipuli, kuori mut.
Karvaan makuinen,
Mut puhda**ydäminen.
Minä olen vain sipuli, kuori mut.
Niin lupaan sen, olen
Kyyneleesi arvoinen.
Ja mä oon koukus tähän kuorimisprosessiin
Ku kerran juustohöylän alle nuorimies otettiin.
Yksi rikki realitynä ku muil on roolit,
Mul on minuuden tunne muilla sosiaalikoodit.
Ja vaik kai se vain introvertist tuntuu niin
Et muut on jääny kii siihen pintaan ja humpuukiin.
Tää on lääkärin määräämää mun lasis.
Mul on musta koira, sen nimi on masis.
Ja vaik viihdyn himas käytän sitä pihal
Ku kodist tulee linna jos sen täytän ihmisvihal.
Ei oo tyyppivikana painaa kellarissa hommia,
Rakennella ydinpommia.
Ennemmin ku muihin ampuu itseen luotinsa,
Sellainen mies joka itkee huorissa.
Ku vielki Tony tulee käymään joka yö,
Herään hiessä ja hiekkaa syön.
Minä olen vain sipuli, kuori mut.
Karvaan makuinen,
Mut puhda**ydäminen.
Minä olen vain sipuli, kuori mut.
Niin lupaan sen, olen
Kyyneleesi arvoinen.
Minä olen vaan.
Minä olen vaan.
Minä olen vaan.