"You know, I'm tired of this false f**ing sanctimonious morality about life." [...] "Ain't life keen" [...] "Let's pat ourselves on the back." [...] "f** you! They wanna k** each other - I'm filming that!"
Väkisinmakaan tän elämän,
ja vittu, edestä ja takaa,
vaik esirippu saattaa brakaa,
ku tilanne on ku Suomen ilmasto - eli epävakaa.
Todistakaa audiolle dramatisoituna
makaaberia, saastasta saagaa. Ei Kalevalaa,
vaikka näyttelijäkaarti alkaa olla vakavanhaa.
Pääosa**a Petos,
sivuosa**a henkiriepu rakas
Elämä on prostituoitu,
Jumala on sen sutenööri,
ja Saatana on sen asiakas
Sisältö inhorealismissaan heikkohermosille
varmaan turhan raflaavan raffii,
mut vittuun erikoisefektit--
Huora, tää on snuffii!
Ku atmosfäärissä löyhkää
ihmishenkien alennetut hinnat,
mut ku kuvaruutusi täyttää kesäuusinnat,
et havaitse, et ketkä tääl
on kaulaa myöten kusessa
Siin on realityy enemmän ku tarpeeks,
ku budjaat Piritorin kupeessa,
betoniviidakon kuumeessa, missä se
jossain kaukaisuudessa mainittu luokkaero
näyttäytyy kaikessa raakuudessaan.
Popula peruspalveluiden puutteessa,
mut ties mitä pulveria hakusessa.
Turvapalvelut vaurastuu
ku asukasyhdistykset stressaa,
savitakki yrittää tukkia paskalla
Vaasanaukion henkistä vessaa!
Kehnolla menestyksellä tietty,
mut painukoot vittuun,
törmään mielummin vaik
jopa spiguun ku stiguun,
bisnesmiehet vittuun!
Lampaat uskoo teihin ku vapahtajaan,
mä en usko ku lääkereseptiin.
Vitut rappioromantiikasta -
se on nyt niin et
räjähdereppu ja helvettiin.
... Ja te tuutte mukaan!
("Tää vitsi nimeltä elämä
on kuolettavan hauska.
Petos, mikä on olotila?")
Hämmentyny, ku lähihistorian peittää sumu,
ryyppäys on arkipäiväistä,
eli menneen talven lumia on juhlahumu.
Eikä tää pisto sydämes oo ainakaan rakkautta
eikä sitä käy tähänkään suuntaan lisää,
se et laiminlyön lähimmäisiäni,
niinku joku helluntalainen insesti-isä.
Ja vituttaa mitä se pressi meluaa,
todistan tekopyhää panettelua.
Kääntöveitsi stressileluna,
mult te ette enää saa haastatteluja.
Kun on jo itellenikin ihan selvä mitä mä edustan,
siis: paskat siit perustan. Tääl tapaat veskan,
jonku sosiopaatin suojatessa selustan.
Noh, noin ykskolmasosa-vuosisataa
on täyttyny se likasanko,
ja näihin syntisiin persauksiin
pökkii jo Beelsebubin hiilihanko.
Mut ei kaapis luurankoja,
vaik takana sit rikollinen elanto.
Laupeutes sijasta sun
pitäis olla vaan must ylpee,
et se näinki pitkälle kanto, häh?
Vai ootko sittenki kuten Pena,
eli et niinkään laupias?
Kunhan tavottelet vaan omaa etua,
niinku huumekauppias!
Vitun teeskentelijä,
sut tunnetaan yhteiskunnan eliittinä,
ja mut sen parasiittinä,
mut; kumpi palaa - ja kumpi lapioi hiiliä?
Syntipukin asema**a on velvollisuuteni
kaiketi katkeroitua, turhautua, syrjäytyä,
menettää järkeni ja lopulta henkeni.
Eikä mua tuu kaipaamaan kukaan,
vähiten auktoriteetit.
Mut mä lupaan,
et ku se menee siihen pisteeseen ... sori!
Te tuutte mukaan!
"I don't mean to sound cold, or cruel, or vicious -
but I am. So, that's the way it comes out."