Näkökulma - Intohimo lyrics

Määrittely on vaikeaa ei mitä vaan taidetta tää ei oo räppii, räppi on liian laimeeta tää ei oo punkkii, tää ei oo rokkii, tää ei oo jazzii tää on jotain muuta. Tää on me kaksi mä en osaa valehdella kun mä puhun mikkiin Simo Kauhanen maailman huonoin poliitikko mä oon valmis repii mun valepuvun rikki ja nyt sa voit miettiä että olisiko mä nään näiden gimmiekin läpi melkein nauhotin mun viimiset räpit niiden takii mut ei. mun sisälläni kiehuu te ette pysty tukahduttaa taistelijan sieluu leijonan sydän hakkaa rinnast läpi pääsenkö edes täst illast läpi? ehkä en mut sen takii teen niiku ei ois huomista mä en kuole mukan selviytyjän veri suonissa hetkessä niinku ei ois eilistä hinkkaan ja hinkkaan mut pirut ei lähe seiniltä parta kasvaa, lapsi ei poistu peilistä eletään aikuisten lapsien aikaa viisarit pyörii saatanan nopeesti mä jäin tänne, frendit katos jonnekin kannan kuolleiden kaupunkii selässä tääl ku olisin viiminen elävä tääl tajusin et mun on pakko elää, ja antaa niiden elää tarpeeks paljon on hypitty kaivoon niiden perään mä annan niiden elää, anna sä mun elää ja voin kertoa miltä se tuntuu vasta kun elän yks, kaks, yks, kaks mä tuon intohimon sinne mist se puuttuu yks, kaks, yks, kaks te ette pysty tukahduttaa taistelijan sieluu vuosikausii pienis piireis kato mitä ne myy nytten hiphop ei kuollu, se on kuolemas tylsyyteen tää on mun vastaus avunhuutoon aikana jolloin MC:t on kuoleas sukupuuttoon

oikeet miehet, vääränä aikana oikees paikas, liian oikeessa raidalla tää on totuus syljen kivii lasipalatsis ysäri meni, mä oon liian edel viemään tän takasin kato mua, tää on mitä mun ympäristö tuotteisti ne ei snaijaa tai saa mua muotteihi duunarin ruumis, johtajan mieli levoton sielu, koppava kieli kuoleva laji, viimeisiä yksilöit lopun alkuu nyt jo sytytellään kynttilöit levy-yhtiöit muuttumas haudoiksi possa kontrollist lyökää mut rautoihin yksin mun huonees, syvällä mun kuores siirrän itteni tähän ku ois kynä kiinni suones kato tarkasti, mä oon esimerkki siitä miten unelmaa voi jahdata suomes oljy ja vesi, taide ja raha edessä taiteilijalla on vaikeat ajat siks tää unelma on painolasti on nähty miten raha voi sokaista aidoimmatki mikään ei kulje niiden edellä unelmat voi kuolla huomen, tänään niitä eletään mikään ei kulje niiden edellä unelmat voi kuolla huomen, tänään me eletään yks, kaks, yks, kaks mä tuon intohimon sinne mist se puuttuu yks, kaks, yks, kaks kato mua, tää on mitä mun ympäristö tuotteisti yks elämä, elä se, kai mä pelkään et jämähdän sen takii mä en oo koskaan paikoillani aisoissani, haluun irti mun vaivoistani elää unelmaa, tää on mun ainoani kaupungin laitamilt, hidastettuu filmiä siellä missä jokainen meist elää laput silmillä maailma**a missä ratkasee vain tulos intohimo on mun avain ulos