Musta marja kankahalla, vaiti varvikot
Tehty touot, mutta halla vaatii valjuna
Risteykseen meijerin minä sinut saatoin
"Mene halki metsikön, ei kukaan kujilla valvo"
Ohjaan oudoille oville ison joen rantaan
Siellä kaikuva ilosi, se kuin laineilla ui
Vaan autereesta valkenee päivän huoma. Suo harmaa
Kuristaa juurten kuoret, painosta murtuu murheet nuoret
Kunnes kulkevan kuuran tuoja päivän päättää
Kadoksiin saakka aina käyden, ikuisten purjein alle jää
Korret tielle taipuu, äänetön on yö
Eivät rattaidenkaan pyörät kulje kivillä
Itse äärettömän seuraan jäävät jäljetkin
Seisahtuu aika, kun juuret vaihtuu hiuksiin Kyllikin
Ohjaan oudoille oville ison joen rantaan
Siellä kaikuva ilosi, se kuin laineilla ui
Vaan autereesta valkenee päivän huoma. Suo harmaa
Kuristaa juurten kuoret, painosta murtuu murheet nuoret
Kunnes kulkevan kuuran tuoja päivän päättää paikalleen
Kasvaa kanerva tuo, kivikon kantaa harteillaan
Varjoon kastajan suo, hetteisiin haavat maatumaan
Kulkee kolmena yö, matkasta maata painollaan
Kaivaa kaivajan työ, puutua puuksi juuristaan
Puuksi juuristaan
Puuksi juuristaan