Sinä synnyit väärään maailmaan,
et rakkautta saanut milloinkaan
Etkä sinäkään oppinut rakastamaan,
sinä tunsit vain vihaa
Sinä eilen olit numero vain,
tänään jouduit uhriksi ankaran lain
Olet huomenna heidän silmissään vain
riippunutta lihaa.
Sinut tänään köyteen ripustettiin,
jäi kuvasi ihmisten sydämiin
Sinä nytkähdit, ja ne nauroi niin, hä-hää!
Nuku siis, et herätä saa, et saa
Nuku siis, et herätä saa, et saa
Pistää tuomari tulen sikariin
ja viekkaasti katsoo pyöveliin
Ja sanoo: "Tämähän jo tiedettiin,
minä taas vedon voitin."
Sua ymmärtänyt ei yksikään,
eikä oppinut sua käsittelemään
Sinä olit heidän yhtyessään,
vain epävireinen soitin
Nyt kun et ole kirjoissa elävien,
sinä aikaan nyt olet saanut sen,
kansan ilme on naurava, tyytyväinen, hä-hää!
Nuku siis, et herätä saa, et saa
Nuku siis, et herätä saa, et saa
(Uu-uu uu-uu uu-uu uu)
Nuku siis, et herätä saa, et saa
Nuku siis, et herätä saa, et saa
Sinun sielus nyt muualla leijailee,
mutta tuomari yhä vain höpisee
Ja kansalle rempseesti puhuu: "Ou jee,
nyt sekin riesa on poissa."
Kaikki nauravat, yhtään itkevää
minä en tuossa väkijoukossa nää
Kukaan ei sua tänne kaipaamaan jää,
kun olet muissa maailmoissa
Sinun murhattu ruumiisi lahoaa,
sinä nuku vain, et herätä saa,
et kuitenkaan kestäisi maailmaa-aa!
Nuku siis, et herätä saa, et saa
Nuku siis, et herätä saa, et saa
Nuku siis, et herätä saa, et saa
Nuku siis, et herätä saa, et saa
Nuku siis, et herätä saa, et saa
Nuku siis, et herätä saa, et saa