Ja viimein ymmärsin sen
Että minä en ole mitään
Vain varjo jostain korkeammasta
Siitä joka on todellista
Sen ikuinen ääni on aina minua kutsunut
Nimetön tarkoitus sydämessäni kun olin taivaalle ja sisinpääni katsonut
Yritin etsiä tarkoitusta maailmalle, tuolle kutsulle
Ja silloin Hän vastasi sydämessäni minulle
Me luomme maailmaa ajatuksillamme
Jokainen heti on mennyt, tuleva, ikuisuus ja nyt
Pyrkimys, tahto ja ymmärrys tulla
Hänen kaltaisekseen, täydelliseksi valoksi, elämän eliksiiriksi
Ja mitä lähemmäksi minä tuota loistoa pääsen
Sitä suuremmaksi sieluni sinfonia kasvaa
Ääretön ja sanaton ymmärrys
Maailmankaikkeuden täydellinen tarkoitus
Taivas aukeaa, sieluni palaa
Palaa valossasi ja syttyy loistamaan
Minä kohoan kohti avaruuden kohtua
Kaikkien maailman värein loistavaa temppeliä
Kaikki paitsi totuus murenee pois
Täydellinen ja ääretön sulautuu itseeni
Minä kuolen, minä kuolen ja riemuitsen enemmän kuin koskaan ennen
Sillä Mestari syntyy sisältäni
Ja astuu sisään temppeliin