Lucifer, Mestarini!
Sinä valaiset minun matkani ali valtamerien
Läpi loistavien kristallikaupunkien
Ja muinaisten kadonneiden pyhättöjen
Sinä opastat minut salattujen tornien kammioihin
Näytät minulle kätketyt kaavat tähdistä
Ja kuinka nuo näkymättömät portit nyt edessäni avautuvatkaan
Paljastaen sen mille ei ole sanoja
Tähtenä kiertäen kosmoksen seitsemästi
Aikakaudet lipuvat kuin aallot edessäni
Ja kaikki värit matkaavat kohti keskusta
Säteet muodostavan maailmantemppelin
Jumalani, minä matkasin tuhannet vuodet aavikolla
Ja palava pensas puhui minulle unohdetulla kielellä
Viimein aavikko loppui ja kävin lepäämään puun varjoon indigolähteellä
Matkasin kauas ja keskustelin Heidän kanssaan kaukaisissa tähtipalatseissa
Ja he tarjosivat paikkaa kaksitoistakulmaisesta pöydästä
Ja näyttivät kirjoittamattoman kirjan salat
Mutta minä palasin vielä hetkeksi takaisin
Sillä temppelimme ei ole vielä valmis
Sinä aamuna säteet olivat kirkkaammat kuin koskaan
Lähteestä nousivat vesipilarit kohti taivasta
Elementit muodostivat korkeimman nimen
Täydellisen avaimen