olet auttamatta myöhässä
yhtäkkiä se ei haittaa
olet korviasi myöten veloissa
yhtäkkiä se ei haittaa
ajatuksesi rynnivät eteenpäin
vailla varsinaista suuntaa
kuin talven kalvama karja
niityllä toukokuussa
ulos ostettu ulkoistettu
nyljetty ja laastaroitu
kompensaatioka**a lompakossa
nyt on aikaa jatsailla
kun kävelet kivet taskussa
Karhusaaren sillan yli
kohti pääkonttoria
näet sen lasiseinästä
itsesi uudesta kulmasta
näistä ovista käy vain tuuli
yhtäkkiä se ei haittaa
olet kaivannut ilmaa, vain ilmaa