Nostamme tornit kauas näkevät
Vaan ei kuulu meidän katsoa
Ei silmänkantamaa mies eteensä nää
Eikä töitään takaa selän kaipaa
Syvään niin kuilut poraamme
Valjaisiin meret puemme teräksen
Sokeana poikasi kuuroja kaitsee
Toivollani ei rajaa silti ole sinulle
Vieraalta köyhälle sata nälkää veit
Silti pöytäsi vielä vuoden sadon kantaa
Karja karitsaton, vaimo jumalaton
Ei enää ahneutesikaan uutta lukua saa
Syvään niin kuilut poraamme
Valjaisiin meret puemme teräksen
Sokeana poikasi kuuroja kaitsee
Toivollani ei rajaa silti ole sinulle
Vannotin sinua tuomionne iltana
Kantelulta kaitsemaan, yhden sielun säästämään
Aamuna isäsi maan, kuolleen maan, veljesmaan
Huominen jo poltetaan, iltaan tuhkataan