A04 - Kerro jos kuulet lyrics

Tähän on tultu, ja uusii haasteit päin, mut välil tekee vaan hyvää katsoa taaksepäin. Muistatteks te viel ku meil oli tapana hengaa ostarilla, vaik ei ollu yhtään rahaakaan? Ei tunnu samalta enää juuri mikään nyt, ku frendit nosti jaloilleen jos ote ei pitänyt. Mut mitä nyt? Nyt niin käy harvemmin, ku nykyään ei vaan kerkee nähä tarpeeksi. Tuli koettuu, nähtyä, en vaihtas osaa siit. Itseasias oli hyvä, et joskus sattu jotaki. Ulkopuoliset ei snaijaa, anna mä autan. Tähän mennes paras keino on oppii kantapään kautta. Ja niin me tehtiinki, kirjotan tän tekstin siks, ettei ykskään äijist ollu heikko lenkki kettingis. Pitää tsiigaa reitti ennen matkaa. Ei minne menee, vaan mist on tulos ja kenen kanssa. Nää kasvot kaduil muistuttaa menneistä. Paljon voi unohtaa, oon varma, et en teitä. Haluun kertoo sen sulle, toivon et kuulet mua. Mä tiedän, et sä kuulet mua. Nää kasvot kaduil muistuttaa menneistä. Paljon voi unohtaa, oon varma, et en teitä. Haluun kertoo sen sulle, toivon et kuulet mua. Mä tiedän, et sä kuulet mua. Kerro jos sä kuulet mua. Sitä vaan eri suuntaan käänty. Kerro jos sä kuulet mua. Vaikkei aikoihin oo nähty. Lähettiin samoilta paikoilta, Tiilikangas, ekaluokka. Meist jokaist jännitti käydä koulua ekaa vuotta. Matka yksin, ei ketään kuka tuo ja vie. Mutsi kerto: "Kato tarkkaan ku ylität suojatien." Mut kaikki meni hyvin, ja tekisin saman uusiks, vaik vääjäämättä välil mä jouduin hankaluuksiin. Kouluajan lopulla koin osani siit piinasta, ku ei huvita mennä kouluun eikä mennä himaankaan. Mä olin saaliinakin siis, vaik oltiin lapsia silti. Vielki kannan kaunaa jos me nähään baarissa tiskil. En kaipaa koului, enkä niit aikoi takas, vaan muutamii frendei, jotka oli aitoi aikoinaan ja niit ei oo liikaa. Näin välit viilenee. On näkevinään ne tutut kasvot, ne hävii liikentees. Välit katkee, tuskin tunnen enää ketään täält. Seuraan mieluummin etäältä. Nää kasvot kaduil muistuttaa menneistä. Paljon voi unohtaa, oon varma, et en teitä. Haluun kertoo sen sulle, toivon et kuulet mua. Mä tiedän, et sä kuulet mua. Nää kasvot kaduil muistuttaa menneistä. Paljon voi unohtaa, oon varma, et en teitä. Haluun kertoo sen sulle, toivon et kuulet mua. Mä tiedän, et sä kuulet mua. Kerro jos sä kuulet mua. Sitä vaan eri suuntaan käänty. Kerro jos sä kuulet mua. Vaikkei aikoihin oo nähty. Se on sääli, et välit viileni. Vieläki ihmeellist. Pari vuot takaperin en ois uskonu, et tää niin menis. Tai muutenkaan sitä, et näin elämäs kävis nyt, ja vaik oon pärjänny, tuntuu et oon enemmän hävinny. Ei välitetty yhtään siit, et muista oli ihmeellist, et serkut on parhaita ystävii. Mut oli syystäki, päivät meni kiitäen. Samat harrastukset ja kiinnostukset alust pitäen. Aina samalla puolel, ei voinu hävitä, ja samaan aikaan me molemmat innostuttiin räpistä. Ja sitä on vaikea vieläki käsittää, mikä muhun meni kun mä pidin kaiken mun pään sisäl. Kun matkalle tuli liikaa mutkia. Ennen niin avoin jäbä, nyt omis ajatuksissaan. Se näkyy vielki mus, vaik muuttunu kai vähän. Miten on tultu tähän? Moikataan ku nähään. Nää kasvot kaduil muistuttaa menneistä. Paljon voi unohtaa, oon varma, et en teitä. Haluun kertoo sen sulle, toivon et kuulet mua. Mä tiedän, et sä kuulet mua. Nää kasvot kaduil muistuttaa menneistä. Paljon voi unohtaa, oon varma, et en teitä. Haluun kertoo sen sulle, toivon et kuulet mua. Mä tiedän, et sä kuulet mua.