Mustelmani sateenkaaren väreissä Kertoo, niinkuin sinä oisit ollut äänessä Mut susta ei näy jälkeäkään, paitsi jäljet, jotka minussa Tapetissa kädenjäljet tummanpunaiset Lattialla veitsenterän palat katkenneet Vieressäni muovipussi, johon jäänyt muodot kasvojes Refren': Mä ootan sun palaavan Mutta tiedän, et se on turhaa Joten joudun itse itseäni hakkaamaan Mä ootan sun palaavan Tää odotus mut murhaa Kun joudun itse itseäni hakkaamaan Nyt kun kolmetoista päivää on jo takana Vuoteessamme vieläkin se sama lakana Kunpa voisin palata takaisin aikaan ennen ikävää Voisi luulla, ettei kukaan tätä ansaitse Et mikä kohtalo jäi sulle, mikä minulle Mut niinkuin kaikki muukin täällä, me ei kai voitu olla pysyvää Refren' Refren' Jospa vihdoin voisin tämän leikin lopettaa Kaatosateella sut kuoppaasi pudottaa Niinpä avaan pakastimen, nostan sinut, alan raahaamaan